Ravintola Baobab, Kolmas linja 36, Helsinki.
Oli hyvä, että olin lukenut tästä paikasta etukäteen eat.fi -sivuilta erilaisia arvosteluja, myös ei-niin-mairittelevia. Niiden avulla osasin asennoitua paikkaan oikein ja kokemuksesta tuli positiivinen ja pystyi antamaan anteeksi erinäisiä puutteita. Uskoisin, että tämä paikka jakaa mielipiteitä laidasta laitaan. Suosittelen siis menemään tuonne sellaisella afrikkalaisella "don't worry, be happy" -asenteella.
Ravintolassa oli tällä kertaa yksi ainut englantia puhuva työntekijä, joka hoiti kokin ja tarjoilijan tehtävät. Mies oli ihan mukava ja siinä tarjoilemisen ja kokkaamisen ohessa hän toimi myös portsarina heittäen ravintolasta porukkaa ulos sitä mukaa, kun he olivat syöneet :D No ei ehkä nyt niin tosissaan - vaan lähinnä huumorilla, kun vapaat pöydät meinasivat loppua kesken uusien asikkaiden tullessa sisään. Luulen, että tuo kirjoitushetkellä voimassaoleva CityDeal -tarjous aiheuttaa tällä hetkellä kyseisessä ravintolassa tuota tungosta.
Vaikka ruoat tulivat nopeasti pöytään, niin sen verran työntekijällä oli kiirettä, että laittoimme kaverini Pian kanssa itse vedenkeittimeen teevedet lämpiämään. Kiire vaikutti myös siihen, että jonkun aikaa istuttuamme "turhanpanttina", jouduimme itse pyytämään laskun :D Nämä seikat eivät kuitenkaan sinällään haitanneet, sillä työntekijä huomioi meitä tarjoamalla meille ilmaiseksi inkivääriolutta sekä mangojuomaa syystä tai toisesta sekä juttelemalla mukavia.
Paikka itsessään ei ollut mikään erityisen hieno, mutta oli siellä yritetty toteuttaa jonkinlaista pientä kivaa afrikkalaista tunnelmaa seinille taulujen sekä maalausten muodossa ja soittamalla taustalla afrikkalaista musiikkia. Negatiivista oli se, että ravintolassa oli vähän viileä. Siisteystasoltaan ravintola oli jotain hyvä miinuksen tasoista. Pöytäliinoissa oli vähän tahroja sekä ryppyjä ja lattioita olisi voinut vähän luututa, mutta ei mitään liian törkyistä kuitenkaan.
Söimme pääruoaksi domodaa sekä yassaa (jaettiin annokset) ja jälkkäriksi chakrea sekä kahvia/teetä,(joka sisältyi hintaan). Pia ymmärtää afrikkalaisen ruoan päälle ja hänen mielestään yassa ei ollut kovinkaan erityistä, mutta domoda oli kuulemma melko hyvin onnistunutta. Itse olin vähän samoilla linjoilla - tosin ilman sen kummempaa vertailupohjaa. Annoskoko oli minun makuuni ihan sopiva ja olo oli aika ähky ravintolasta lähtiessä. Hintataso oli keskitasoa.
Yassa:
Yassa oli ruoka, jossa oli maustettua kanaa ja kasviksia aavistuksen hapokkaassa kastikkeessa, jota nautittiin riisin kera. Domoda piti sisällään täyteläisen ja melko herkullisen makuista maapähkinäkastiketta kanan sekä kasvisten kera, ja sen kanssa tarjoiltiin riisiä. Ravintolassa kannattaa varautua siihen, että kanassa on afrikkalaiseen tapaan kiinni luita ja nahkaa, eli tuolla ei kanneta nenän eteen rintafileetä. Samoin kannattaa varautua siihen, että kaikkia menussa mainittuja ruokia ei ole aina tarjolla.
Domoda:
Meidän syömämme ruoat eivät olleet lainkaan tulisia, mutta meille tuotiin pöytään chilitahnaa, jota saattoi itse lisäillä ruoan sekaan. Tosin en oikein edes osaa ottaa kantaa siihen, pitääkö kaikkien afrikkalaisten ruokien edes olla tulisia. Jälkiruoka oli hyvää, sellaista "riisifrutin oloista" kermaisen täyteläistä jogurttia, jossa oli couscousia, rusinoita ja kookoshiutaleita. Vaikka ruoissa oli tuttuja raaka-aineita, oli ruokien maut minulle suhteellisen uusia.
Chakre:
Ei mikään gourmet-paikka, vaan ennemminkin sellainen kotiruokapaikka senegalilais-gambialaiseen tapaan. Saattaa hyvin olla, että pistäydyn ravintolassa joskus uudestaan.
