BRAVURIA (ITALIALAINEN)

Osoite: Salomonkatu 1
Kotisivut: http://www.bravuria.fi/

Kävin eilen testaamassa S-ketjuun kuuluvan Bravurian, joka avattiin viime viikon torstaina.

Ravintola mainostaa raaka-aineidensa tuoreutta kehuen muun muassa itse tehtyä pastaa. Lisäksi ravintolaa mainostetaan helppona paikkana, jossa ruoat voi tilata suoraan kokilta ja jossa ostetut juomat sekä ruoat rekisteröidään Bravuria -kortille. Ravintolasta pois lähtiessä ruoat maksetaan kassalle.

Bravuria kehuu tekevänsä hyviä tekoja muun muassa lahjoittamalla osan hiilihapotetun veden myynnistä luonnonsuojelutyöhön sekä pitämällä listalla luonnonmukaisesti tuotettuja viinejä ja muita juomia sekä käyttämällä joissain raaka-aineissa luomutuotteita.

Ravintolan idea on se, että sisään mennessä asiakkaalle annetaan ”luottokortti” sekä menu, josta voi valita haluamansa ruoat. Ravintolassa on kolme tiskiä, joista asiakas voi tilata suoraan henkilökunnalta antipastot/salaatit, pastat/pizzat sekä jälkiruoat/juomat.

Tilauksen yhteydessä asiakas laittaa ”luottokortin” päätteeseen, joka rekisteröi henkilökunnan koneeseen lyömien annosten hinnat. Ravintolasta pois lähdettäessä asiakas menee kassalle ”luottokortin” kanssa ja maksaa laskun.

Ruoka valmistetaan asiakkaan odottaessa nopeasti. Pizzassa kestää hiukan pidempään ja asiakas saa tiskiltä mukaansa piipparin, joka ilmoittaa, kun pizza on noudettavissa tiskiltä. Kokkien työ ei vaikuta kovin luovalta, vaan se näyttää ennemminkin liukuhihnatyöskentelyltä. Jälkiruoat on valmiina vitriinissä.

Hyvää ravintolassa oli sen yksinkertainen, siisti, moderni ja nuorekas ilmapiiri. Osa pöydistä on korkeita ja asiakas istuu baarijakkaralla. Näissä pöydissä on useita istuimia ja asiakas saattaa joutua istumaan pöydässä vieraiden ihmisten seurassa. Näiden pöytien osalta ravintola vaikuttaa sellaiselta pikaruokaravintolalta.

Itse halusin mennä syömään ravintolan perälle, jossa istuin sohvalle, joka ei tosin ollut paras mahdollinen istuin ruokailuun. Sohvan edessä ollut ruokapöytä oli liian korkealla sohvan istuinkorkeuteen nähden.

Sillä hetkellä, kun olin syömässä ravintolassa, henkilökuntaa oli melko paljon ja se näkyi siten, että henkilökuntaa käveli koko ajan ees taas ja jokainen kyseli erikseen, että onko kaikki hyvin? Tämä ehkä vähän häiritsi.

Tuossa ravintolassahan henkilökunnan tehtävänä on lähinnä opastaa uusi asiakas alkuun, myydä tuotteita tiskin takana sekä käydä siivoamassa pöydät. Luulen, että henkilökuntaa oli paikalla paljon siksi, että ravintolassa oli ollut kutsuvierastilaisuus hetkeä aikaisemmin.

Henkilökunta oli kuitenkin hyvin ystävällistä ja he olivat avuliaita opastamaan ravintolan tapojen suhteen. Pastakokit kertoivat myös auliisti annoksissa olevista raaka-aineista sekä valmistustavoista, kun niitä kyselin.

Toisaalta jotkut heistä (antipasto-tiskillä) eivät oikein tuntuneet tietävän itsekään, minkälaista ruokaa he valmistivat. Tämä lienee johtuneen siitä, että ravintola oli ollut avoinna vasta vajaan viikon. Olisin kuitenkin kaivannut sitä, että he olisivat osanneet suositella minulle annoksia pyynnöstä.

Söin alkuruoaksi vitello tonnatoa (vasikanpaistia, tonnikalakastiketta, kapriksia ja salsaverdeä), joka oli ihan hyvänmakuista. Otin myös lisänä talon leipää, mikä ei ollut kovin hääviä ja joka oli seissyt leipälaatikossa jo jonkun aikaa.

Pääruoaksi söin gamberia (katkarapuja, rucolaa ja sitruuna-voikastiketta pastan kera). Kastike oli jonkinlaista valmiskastiketta (bearnaise), johon oli sekoitettu sitruunavinegretteä. Kastikkeessa olisi saanut olla minun makuuni hiukan enemmän suolaa sekä pippuria, mutta onneksi niitä pystyi helposti lisäämään myöhemmin.

Myös katkarapujen määrä oli melko vähäinen. valmisraaka-aineista huolimatta annos oli ihan hyvänmakuinen ja pasta juuri sopivan al dente. pasta-annoksiin saa valita itse pastan. vaihtoehtoina ovat casarecce, pipe, tagliatelle ja spaghetti.





















Jälkiruoaksi söin cioccolata all’aranciaa, joka oli käsitykseni mukaan jonkinlainen suklaan sekä appelsiinin makuinen juusto- tai moussekakku. Kakun pohjassa oli jotain hampaissa rahisevia ”möykkyjä”. En tiedä, oliko ne möykyt siellä tarkoituksella, esim. jotain suklaamurusia vai oliko valmistuksessa tapahtunut joku ”moka”. Joka tapauksessa kakku oli ihan hyvää.

Ruoka-annokset olivat kyllä melkoisen suuria ja pääruoka sinällään olisi riittänyt täyttämään minut. Ravintolasta lähtiessä vatsani oli sen näköinen, että minua saattoi luulla raskaana olevaksi naiseksi.

Olen syönyt parempaakin italialaista, mutta tällaiseksi ei-niin-gourmet-paikaksi ja varsinkin S-ketjuravintolaksi tämä oli ihan positiivinen kokemus.

Ravintolaan on haluttu jonkinlaista ”toritunnelmaa”, mutta itse olisin ehkä kaivannut ravintolaan enemmän hiljaisuutta. taustalla soinut musiikki oli hyvää, mutta ehkä pienempikin volumetaso olisi riittänyt. Eniten minua ehkä häiritsivät pizzapiipparit, joissa oli vähän turhan kova ääni.

Annosten hinnat ovat normaalihintaisia, mutta jokaisesta asiasta muistetaan laskuttaa erikseen. Esimerkiksi talon leipä ei kuulu annosten hintaan, vaan sekin laskutetaan erikseen. Samoin, kuin tavallinen vesi. Käsittääkseni.

Mutta joo, romanttista iltaa en menisi kyseiseen ravintolaan viettämään, mutta ravintola on oiva pikaiseen syömiseen esimerkiksi ennen elokuva-iltaa, lounasruokailuun tai ystävien tapaamiseen. Ravintolan konseptista johtuen palvelu ja laskun maksaminen on nopeaa puuhaa. Ravintolaa voisi kutsu subwaymaiseksi.