Kirjoittelen näin jälkijunassa näitä viime viikon tapahtumia. Mulla hajosi pöytäkone ja tämä miniläppärillä kirjoittelu ei ole mitään maailman mukavinta puuhaa ja varsinkin, kun tähän ei ole asennettu tekstinkäsittelyohlemaa.
Viime viikolla kävin kolme kertaa puntilla, yhden kerran kävelemässä, kaksi kertaa lenkillä ja yhden kerran pacessa. Tuli muuten tehtyä dipissäkin omat ennätykset omalla painolla, yhteensä 12 toistoa. Leuanvedossa enkkani ovat edelleen vastaotteella 11 toistoa ja myötäotteella 7 toistoa.
Viikonlopun otin rennosti ja kävin Tallinnassa oleskelemassa yhden yön yli, shoppailemassa ja syömässä hyvin. Yövyin Swiss -hotellissa (5*) ja kävin syömässä Ravintola Ö:ssä sekä La Bottegassa.
Nyt pitäisi lähteä jumpalle. Tuli tossa yövuoron takia ja sen jälkeen valvottua yhteensä 29h enkä oikein siksi jaksanut eilen käydä liikkumassa. Tänään onkin sitten salin pikkujoulut, mikä on mukava juttu :)
Tuloksia:
17.05.2010 (aloituspäivä): 88 kiloa / BMI 29,4
24.05.2010 / vko 1 / punnitus unohtui
31.05.2010 / vko 2 / 84,3kg / -3,7kg / BMI 28,2
07.06.2010 / vko 3 / 84,3kg / -3,7kg / BMI 28,2
13.06.2010 / vko 4 / 83,2kg / -4,8kg / BMI 27,8
21.06.2010 / vko 5 / 83,3kg / -4,7kg / BMI 27,8
28.06.2010 / vko 6 / 81,9kg / -6,1kg / BMI 27,4
05.07.2010 / vko 7 / 81,4kg / -6,6kg / BMI 27,2
12.07.2010 / vko 8 / 79,7kg / -8,3kg / BMI 26,6
19.07.2010 / vko 9 / 80,2kg / -7,8kg / BMI 26,8
26.07.2010 / vko 10 / 78,5kg/ -9,5kg / BMI 26,2
02.08.2010 / vko 11 / punnitus jäi ulkomaanreissun vuoksi
09.08.2010 / vko 12 / 79,5kg / -8,5kg / BMI 26,6
16.08.2010 / vko 13 / 78 kg / -10kg / BMI 26,1
23.08.2010 / Vko 14 / 78,5kg / -9,5kg / BMI 26,2
31.08.2010 / Vko 15 / 77,5kg / -10,5kg / BMI 25,9
07.09.2010 / vko 16 / 77,1kg / -10,9kg / BMI 25,8
14.09.2010 / vko 17 / 77,0kg / -11kg / BMI 25,7
21.09.2010 / vko 18 / 77,4kg / -10,6kg / BMI 25,9
28.09.2010 / vko 19 / 76kg / -12kg / 25,4 BMI
05.10.2010 / vko 20 / 75,4kg / -12,6 kg / BMI 25,2
12.10.2010 / vko 21 / 74,7kg / -13,3kg / BMI 25
19.10.2010 / vko 22/ 74,9kg / -13,1kg / BMI 25
27.10.2010 / vko 23 / 75,1kg / -12,9kg / BMI 25,1
03.11.2010 / vko 24 / 74,7kg / -13,3kg / BMI 25
10.11.2010 / vko 25 / 77,0kg / -11kg / BMI 25,7
17.11.2010 / vko 26 / 75,5kg / -12,5kg / BMI 25,2
lauantai 20. marraskuuta 2010
tiistai 16. marraskuuta 2010
LA BOTTEGA (ITALIALAINEN)
Italialainen ravintola Tallinnan vanhassa kaupungissa Italian suurlähetystön vieressä, joka vaikuttaa tunnelmansa ja ruokiensa puolesta laadukkaalta. Varsinkin takana olevan vaalea kabinettitila on romanttisen oloinen, mutta siitä huolimatta yksinkertaisen ja harkitun näköinen. Mitään varsinaista krääsää ei ole esillä, mutta tunnelma on silti kodikas. Paikan tasokkuuden huomaa myös ravintolasalin kankaisista serveteistä sekä wc:n puolella, jossa kätensä voi kuivata oikeisiin pyyhkeisiin.
Tarjoilu on ammattitaitoisen, ystävällisen ja rauhallisen oloista. Tarjoilijat osaavat suositella ruokia ja suositukset toimivat. Ravintolan ”chef de cuisine” on sardinialainen Nicolo Tanda, joka on myös tallinnalaisen Ravintola Boccan keittiömestari.
Söin alkuruoksi ” baked and marinated aubergine with house bread”. Munakoisojen päällä on ainakin oliiviöljyä, valkosipulia, paprikaa ja tuoreyrttejä ja ne tarjoiltiin öljyssä paistetun leivän kanssa. Alkuruoka olisi saanut olla aavistuksen maustetumpaa. Nyt se oli aika mautonta ja parempaa siitä tuli, kun laittoi päälle myllystä pippuria sekä suolaa.
Pääruoaksi söin ” Panzerotti with crudo and mascarpone, tomato-fresh basel sauce”, joka oli maukasta. Annos oli kuitenkin aika pieni eikä se sellaisenaan vie nälkää. Vaikka tässä ravintolassa syö pitkän kaavan mukaan, ei ruoasta tule ähkyä ainakaan tämän oman kokemukseni mukaan.
Jälkiruoaksi otin juustokakkua ”Ricotta cheesecake”, joka oli hyvää kuten juustokakuilla on yleensä tapana olla.
Annokset olivat ihan kivan näköisiä ja ruoka italialaisen kotoista. Hinnat Suomen hintatasoon verrattuna kohtuulliset ja valikoimaa menussa oli riittävästi, lukuun ottamatta risottoja. olen lopen kyllästynyt siihen, että risottoja ei ole yleensä missään ravintolassa tarjolla paljoa ja yleensä vaihtoehtona on AINA sieni- tai merenelävärisotto.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin La Bottega on valittu Tallinnan parhaaksi italialaiseksi ja on vuonna 2010 se on Tallinnan kolmanneksi paras ravintola. Virolaisten gastronomian harrastajien yhdistys Silver Spoon Society eli Hõbelusikas on palkinnut ravintolan vuonna 2009 tittelillä ”maistuvin viinin ja ruoan liitto”.
Antaisin arvosanaksi 8/10.
http://www.labottega.ee/
Tarjoilu on ammattitaitoisen, ystävällisen ja rauhallisen oloista. Tarjoilijat osaavat suositella ruokia ja suositukset toimivat. Ravintolan ”chef de cuisine” on sardinialainen Nicolo Tanda, joka on myös tallinnalaisen Ravintola Boccan keittiömestari.
Jälkiruoaksi otin juustokakkua ”Ricotta cheesecake”, joka oli hyvää kuten juustokakuilla on yleensä tapana olla.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin La Bottega on valittu Tallinnan parhaaksi italialaiseksi ja on vuonna 2010 se on Tallinnan kolmanneksi paras ravintola. Virolaisten gastronomian harrastajien yhdistys Silver Spoon Society eli Hõbelusikas on palkinnut ravintolan vuonna 2009 tittelillä ”maistuvin viinin ja ruoan liitto”.
Antaisin arvosanaksi 8/10.
http://www.labottega.ee/
DA VINCI (ITALIALAINEN)
Suhteellisen uusi pizzeria Helsingin Hakaniemessä. Da Vinci on pieni, mukavan siisti, kodikas ja samalla ihan ”tyylikäskin” pizzaravintola verrattuna alueen muihin pizzerioihin.
Ruokalistasta näkee, että ravintolassa yritetään panostaa hyvään italialaiseen ruokaan ja on ilo huomata, että jälkiruokalistalla on erilaisten kahvien lisäksi myös Limoncelloa yhtenä vaihtoehtona. Tavallisissa tämän alueen pizzerioissa kun ei jälkiruokia, erilaisia kahveja tai tämän tyyppisiä alkoholijuomia ole edes tarjolla.
Itse söin ravintolassa caesar-salaatin, joka oli hyvää, mutta ei kuitenkaan missään nimessä ”aitoa”. Ei ulkonäöllisesti eikä maultaan Jälkiruokasi otin tiramisua, joka oli makoisaa. Ruoka oli siis hyvää ja parempaa kuin monissa muissa alueen pizzerioissa, mutta ei mitään makuhermoja järjettömästi hivelevää. Annoksista huomasi, että kokki oli yrittänyt nähdä vähän vaivaa annosten ulkonäön eteen.
Palvelu oli ystävällistä, mutta ehkä vähän jäykkää. Tiskin takana tarjoillut nainen kertoi hänen ja kokkina toimivan miehen olevan kotoisin Turkista. Se ei käynyt selväksi, ovatko he paikan omistajia.
Hinnat eivät olleet alueen muihin pizzerioihin nähden halvimmasta päästä, mutta eivät myöskään mitään gourmet –ravintoloiden hintojen tasoisia.
Ravintola da Vinci: http://eat.fi/en/helsinki/da-vinci1
Ravintola on oletettavasti (?) samaa ketjua Fredrikinkadulla toimivan saman nimisen ravintolan kanssa: http://www.davincibarristorante.fi/ . Tosin Hakaniemen ravintolan menusta ei löydy valikoimaa Fredan ravintolan vertaa. Ennemminkin se on painottunut pizzoihin.
Ruokalistasta näkee, että ravintolassa yritetään panostaa hyvään italialaiseen ruokaan ja on ilo huomata, että jälkiruokalistalla on erilaisten kahvien lisäksi myös Limoncelloa yhtenä vaihtoehtona. Tavallisissa tämän alueen pizzerioissa kun ei jälkiruokia, erilaisia kahveja tai tämän tyyppisiä alkoholijuomia ole edes tarjolla.
Palvelu oli ystävällistä, mutta ehkä vähän jäykkää. Tiskin takana tarjoillut nainen kertoi hänen ja kokkina toimivan miehen olevan kotoisin Turkista. Se ei käynyt selväksi, ovatko he paikan omistajia.
Hinnat eivät olleet alueen muihin pizzerioihin nähden halvimmasta päästä, mutta eivät myöskään mitään gourmet –ravintoloiden hintojen tasoisia.
Ravintola da Vinci: http://eat.fi/en/helsinki/da-vinci1
Ravintola on oletettavasti (?) samaa ketjua Fredrikinkadulla toimivan saman nimisen ravintolan kanssa: http://www.davincibarristorante.fi/ . Tosin Hakaniemen ravintolan menusta ei löydy valikoimaa Fredan ravintolan vertaa. Ennemminkin se on painottunut pizzoihin.
sunnuntai 14. marraskuuta 2010
ISÄNPÄIVÄ
Oikein hyvää isänpäivää kaikille iseille! Tänään on kaunis päivä viettää sitä ♥
Oma isäni on jo kuollut eivätkä isoisätkään ole enää elossa, mutta muistelen heitä muuten sunnuntaipuuhastelun lomassa.
Isänpäivä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Is%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4
Oma isäni on jo kuollut eivätkä isoisätkään ole enää elossa, mutta muistelen heitä muuten sunnuntaipuuhastelun lomassa.
Isänpäivä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Is%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4
keskiviikko 10. marraskuuta 2010
10.11.2010
Jassoo, mitäs sitä tuli oikein tullut tehtyä viimeisen viikon aikana…?
Viime viikon keskiviikkona treenailin painonnosto- ja voimanostotekniikoita Ruskeasuon salilla. Pakkotoistolla (http://www.pakkotoisto.com/ ) kirjoittelee eräs naishenkilö, joka keksi kerätä ystävällisesti asiasta kiinnostuneiden naisten porukan kokoon ja järkkäsi meille tämän oivan tilaisuuden päästä treenaamaan Heraklesin (http://www.kolumbus.fi/tarmo.kuusisto/ ) sekä Helsingin Tarmon (http://www.kaapeli.fi/helsingintarmo/ ) mukavien ja kärsivällisten edustajien opastuksella.
Tilaisuus oli siitä hieno, että siellä pääsi rauhassa kyselemään tyhmiä sekä treenaamaan tekniikoita rauhassa ilman suorituspaineita sekä ymmärtämään kilpailusääntöjä. Ainakin minulle itselleni tuo tilaisuus oli mainio tapa sisäistää minulle entuudestaan jo jonkun verran tuttuja asioita sekä oppia täysin uusia juttuja. Kävin viime viikolla tämän tekniikkatreenin lisäksi kaksi muuta kertaa salilla, kerran pacessa ja kaksi kertaa lenkillä.
Loppuviikosta halusin ottaa rennosti ja hemmotella itseäni. Kävin kampaajalla, hierojalla, ripsi- ja kynsihuollossa sekä solariumissa ottamassa vähän väriä pintaan. Täytyisi taas varata tähän ihan lähiviikoille sellainen 3-4 uutta hieronta-aikaa, jotta saisi käytyä tuon koko kropan kunnolla läpi. Nyt viime viikolla selkäni oli kyllä varsinaista perunapeltoa eikä pakaroiden ja jalkojenkaan hierominen tehnyt huonoa.
Olen hieronnan suhteen täysin kyltymätön ja voisin olla hierottavana joka päivä. Tykkään kunnon runnomisesta ja siitä, että vähän sattuu. Hierontakipu tuntuu mahtavalta. Haluaisin itsekin opiskella hierojaksi ihan huvin vuoksi, vaikkakaan en ryhtyisi tekemään sitä päätyökseni.
Kävisin hieronnassa useamminkin, mutta valitettavasti minulla ei ole varaa käydä siellä joka tai edes joka toinen viikko. Yleensä käyn kerran 1-2 kuukaudessa. Ei mulle löytyisi hierojaa, joka haluaisi tehdä hyväntekeväisyyttä...? :D
Minulla on muutama vakihieroja, joiden luona käyn fiiliksen ja tarpeideni mukaan. Valitsen hierojan sen mukaan, minkälaista hierontaa olen vailla. Toinen (Arto Vainio / http://www.directa.fi/yritykset/1228046/Hierontap%C3%A4ivystys+Arto+Vainio+Hierontaa/ ) jaksaa käyttää pyydettäessä voimaa runsaasti ja toinen on muuten vaan hyvä (Olavi Hyttinen / http://www.hieroja-asema.com/ ).
Välillä kun haluan pihistellä, menen ottamaan oppilashieronnan Suomen Urheiluhierojaopistoon (http://www.suho.fi/yhteystiedot.php ) tai Hieronta-akatemiaan (http://www.hierontaakatemia.fi/ ). Näissä oppilaitoksissa hieronnan taso riippuu ihan opiskelijasta.
Useimmiten ongelmana on ei-vielä-niin-sulavaksi-kehittyneet tekniikat sekä oppilaiden voimanpuute, vaikkakin viime viikon hieroja oli hyvä. Oppilaat pelkäävät hieroa lujaa, vaikka heille erikseen mainitsee, että näin saa tehdä ja vaikka lupaan ilmoittaa, jos sattuu.
Ja vaikka en haluaisi yleistää, niin useiden kokemusteni mukaan naishierojat eivät ole omalla kohdallani jaksaneet käyttää hieronnassa tarpeeksi voimaa, vaikka olen sitä erikseen pyytänyt. Olen joutunut useasti pettymään hierontaan, vaikka he ovat etukäteen kehuneet jaksavansa hieroa lujaa. No, pari kovaa hierovaa naista olen tavannut. Toinen heistä on entinen keihäänheittäjäsankarimme Tiina Lillak (http://www.easynetti.com/company_3.jsp?id=5788 ) ja sitten on yksi toinen nainen, kenen nimeä en enää muista.
Olen käynyt elämäni aikana lukemattomia kertoja hierojalla ja testaillut eri hierojia sekä hieronta- ja hemmottelutyylejä sekä erilaisia terapioita. Lisäksi minulla on tapana hierotuttaa itseni kylpylöissä sekä ulkomaanmatkoilla ja vertailla eri maalaisten hierontatyylejä. Useimmiten hieronta on huonompaa kuin Suomessa, jonka taso on mielestäni maailman parasta. Tosin tulee huomioida se, että joissain paikoissa hieronnan ei ole edes tarkoitus olla lihaksia "repivää", vaan ennemminkin pelkästään rentouttavaa.
Perinteisen klassisen ja urheiluhieronnan lisäksi on tullut testailtua thaimaalaista ja balilaista hierontaa, kalevalaista jäsenkorjausta, penikkahierontaa, shiatsua, aromaterapiaa, hermoratahierontaa, intialaista päähierontaa, voice massagea jne. Lisäksi olen käynyt fysioterapeuttien luona, kiropraktikolla, osteopaatilla ja naprapaatilla sen mukaan, kun tarvetta on ilmennyt.
Koen, että osa noista jutuista voi olla vähän huuhaatakin, mutta toisaalta olen sitä mieltä, että kaikki mikä rentouttaa sekä tuntuu asiakkaasta hyvältä, ei voi olla pahasta, kunhan se ei mene liiaksi vedättämiseksi sekä hyväksikäytöksi.
Aikoinani jo terminaalivaiheessa ollut syöpää sairastava ystäväni valitti kovia jumeja selässään ja pyysi minua hieromaan häntä. Hieroin häntä, vaikka lääkärit sanovat, ettei syöpäpotilaita saisi kait hieroa. Olimme ystäväni kanssa sitä mieltä, että mitä väliä? Hän teki jo kuolemaa ja jos suinkin pystyin parantamaan hänen olotilaansa, niin tein sen mielelläni.
Näiden mukavien asioiden lisäksi ”hemmottelin” itseäni kuluneen viikon aikana myös ihan liialla ruoalla sekä karkilla, joka näkyi tämän päiväisessä punnitustuloksessa siten, että paino oli noussut 2,3 kiloa. Luulen, että tuossa määrässä on osittain kyse turvotuksesta, sillä join viime viikolla vettä tosi vähän. Huomaan, että olen lipsunut siitä juomisesta tosi paljon verrattuna dieettiaikaan. Se ei ole hyvä juttu.
Tuloksia:
17.05.2010 (aloituspäivä): 88 kiloa / BMI 29,4
24.05.2010 / vko 1 / punnitus unohtui
31.05.2010 / vko 2 / 84,3kg / -3,7kg / BMI 28,2
07.06.2010 / vko 3 / 84,3kg / -3,7kg / BMI 28,2
13.06.2010 / vko 4 / 83,2kg / -4,8kg / BMI 27,8
21.06.2010 / vko 5 / 83,3kg / -4,7kg / BMI 27,8
28.06.2010 / vko 6 / 81,9kg / -6,1kg / BMI 27,4
05.07.2010 / vko 7 / 81,4kg / -6,6kg / BMI 27,2
12.07.2010 / vko 8 / 79,7kg / -8,3kg / BMI 26,6
19.07.2010 / vko 9 / 80,2kg / -7,8kg / BMI 26,8
26.07.2010 / vko 10 / 78,5kg/ -9,5kg / BMI 26,2
02.08.2010 / vko 11 / punnitus jäi ulkomaanreissun vuoksi
09.08.2010 / vko 12 / 79,5kg / -8,5kg / BMI 26,6
16.08.2010 / vko 13 / 78 kg / -10kg / BMI 26,1
23.08.2010 / Vko 14 / 78,5kg / -9,5kg / BMI 26,2
31.08.2010 / Vko 15 / 77,5kg / -10,5kg / BMI 25,9
07.09.2010 / vko 16 / 77,1kg / -10,9kg / BMI 25,8
14.09.2010 / vko 17 / 77,0kg / -11kg / BMI 25,7
21.09.2010 / vko 18 / 77,4kg / -10,6kg / BMI 25,9
28.09.2010 / vko 19 / 76kg / -12kg / 25,4 BMI
05.10.2010 / vko 20 / 75,4kg / -12,6 kg / BMI 25,2
12.10.2010 / vko 21 / 74,7kg / -13,3kg / BMI 25
19.10.2010 / vko 22/ 74,9kg / -13,1kg / BMI 25
27.10.2010 / vko 23 / 75,1kg / -12,9kg / BMI 25,1
03.11.2010 / vko 24 / 74,7kg / -13,3kg / BMI 25
10.11.2010 / vko 25 / 77,0kg / -11kg / BMI 25,7
Viime viikon keskiviikkona treenailin painonnosto- ja voimanostotekniikoita Ruskeasuon salilla. Pakkotoistolla (http://www.pakkotoisto.com/ ) kirjoittelee eräs naishenkilö, joka keksi kerätä ystävällisesti asiasta kiinnostuneiden naisten porukan kokoon ja järkkäsi meille tämän oivan tilaisuuden päästä treenaamaan Heraklesin (http://www.kolumbus.fi/tarmo.kuusisto/ ) sekä Helsingin Tarmon (http://www.kaapeli.fi/helsingintarmo/ ) mukavien ja kärsivällisten edustajien opastuksella.
Tilaisuus oli siitä hieno, että siellä pääsi rauhassa kyselemään tyhmiä sekä treenaamaan tekniikoita rauhassa ilman suorituspaineita sekä ymmärtämään kilpailusääntöjä. Ainakin minulle itselleni tuo tilaisuus oli mainio tapa sisäistää minulle entuudestaan jo jonkun verran tuttuja asioita sekä oppia täysin uusia juttuja. Kävin viime viikolla tämän tekniikkatreenin lisäksi kaksi muuta kertaa salilla, kerran pacessa ja kaksi kertaa lenkillä.
Loppuviikosta halusin ottaa rennosti ja hemmotella itseäni. Kävin kampaajalla, hierojalla, ripsi- ja kynsihuollossa sekä solariumissa ottamassa vähän väriä pintaan. Täytyisi taas varata tähän ihan lähiviikoille sellainen 3-4 uutta hieronta-aikaa, jotta saisi käytyä tuon koko kropan kunnolla läpi. Nyt viime viikolla selkäni oli kyllä varsinaista perunapeltoa eikä pakaroiden ja jalkojenkaan hierominen tehnyt huonoa.
Olen hieronnan suhteen täysin kyltymätön ja voisin olla hierottavana joka päivä. Tykkään kunnon runnomisesta ja siitä, että vähän sattuu. Hierontakipu tuntuu mahtavalta. Haluaisin itsekin opiskella hierojaksi ihan huvin vuoksi, vaikkakaan en ryhtyisi tekemään sitä päätyökseni.
Kävisin hieronnassa useamminkin, mutta valitettavasti minulla ei ole varaa käydä siellä joka tai edes joka toinen viikko. Yleensä käyn kerran 1-2 kuukaudessa. Ei mulle löytyisi hierojaa, joka haluaisi tehdä hyväntekeväisyyttä...? :D
Minulla on muutama vakihieroja, joiden luona käyn fiiliksen ja tarpeideni mukaan. Valitsen hierojan sen mukaan, minkälaista hierontaa olen vailla. Toinen (Arto Vainio / http://www.directa.fi/yritykset/1228046/Hierontap%C3%A4ivystys+Arto+Vainio+Hierontaa/ ) jaksaa käyttää pyydettäessä voimaa runsaasti ja toinen on muuten vaan hyvä (Olavi Hyttinen / http://www.hieroja-asema.com/ ).
Välillä kun haluan pihistellä, menen ottamaan oppilashieronnan Suomen Urheiluhierojaopistoon (http://www.suho.fi/yhteystiedot.php ) tai Hieronta-akatemiaan (http://www.hierontaakatemia.fi/ ). Näissä oppilaitoksissa hieronnan taso riippuu ihan opiskelijasta.
Useimmiten ongelmana on ei-vielä-niin-sulavaksi-kehittyneet tekniikat sekä oppilaiden voimanpuute, vaikkakin viime viikon hieroja oli hyvä. Oppilaat pelkäävät hieroa lujaa, vaikka heille erikseen mainitsee, että näin saa tehdä ja vaikka lupaan ilmoittaa, jos sattuu.
Ja vaikka en haluaisi yleistää, niin useiden kokemusteni mukaan naishierojat eivät ole omalla kohdallani jaksaneet käyttää hieronnassa tarpeeksi voimaa, vaikka olen sitä erikseen pyytänyt. Olen joutunut useasti pettymään hierontaan, vaikka he ovat etukäteen kehuneet jaksavansa hieroa lujaa. No, pari kovaa hierovaa naista olen tavannut. Toinen heistä on entinen keihäänheittäjäsankarimme Tiina Lillak (http://www.easynetti.com/company_3.jsp?id=5788 ) ja sitten on yksi toinen nainen, kenen nimeä en enää muista.
Olen käynyt elämäni aikana lukemattomia kertoja hierojalla ja testaillut eri hierojia sekä hieronta- ja hemmottelutyylejä sekä erilaisia terapioita. Lisäksi minulla on tapana hierotuttaa itseni kylpylöissä sekä ulkomaanmatkoilla ja vertailla eri maalaisten hierontatyylejä. Useimmiten hieronta on huonompaa kuin Suomessa, jonka taso on mielestäni maailman parasta. Tosin tulee huomioida se, että joissain paikoissa hieronnan ei ole edes tarkoitus olla lihaksia "repivää", vaan ennemminkin pelkästään rentouttavaa.
Perinteisen klassisen ja urheiluhieronnan lisäksi on tullut testailtua thaimaalaista ja balilaista hierontaa, kalevalaista jäsenkorjausta, penikkahierontaa, shiatsua, aromaterapiaa, hermoratahierontaa, intialaista päähierontaa, voice massagea jne. Lisäksi olen käynyt fysioterapeuttien luona, kiropraktikolla, osteopaatilla ja naprapaatilla sen mukaan, kun tarvetta on ilmennyt.
Koen, että osa noista jutuista voi olla vähän huuhaatakin, mutta toisaalta olen sitä mieltä, että kaikki mikä rentouttaa sekä tuntuu asiakkaasta hyvältä, ei voi olla pahasta, kunhan se ei mene liiaksi vedättämiseksi sekä hyväksikäytöksi.
Aikoinani jo terminaalivaiheessa ollut syöpää sairastava ystäväni valitti kovia jumeja selässään ja pyysi minua hieromaan häntä. Hieroin häntä, vaikka lääkärit sanovat, ettei syöpäpotilaita saisi kait hieroa. Olimme ystäväni kanssa sitä mieltä, että mitä väliä? Hän teki jo kuolemaa ja jos suinkin pystyin parantamaan hänen olotilaansa, niin tein sen mielelläni.
Näiden mukavien asioiden lisäksi ”hemmottelin” itseäni kuluneen viikon aikana myös ihan liialla ruoalla sekä karkilla, joka näkyi tämän päiväisessä punnitustuloksessa siten, että paino oli noussut 2,3 kiloa. Luulen, että tuossa määrässä on osittain kyse turvotuksesta, sillä join viime viikolla vettä tosi vähän. Huomaan, että olen lipsunut siitä juomisesta tosi paljon verrattuna dieettiaikaan. Se ei ole hyvä juttu.
Tuloksia:
17.05.2010 (aloituspäivä): 88 kiloa / BMI 29,4
24.05.2010 / vko 1 / punnitus unohtui
31.05.2010 / vko 2 / 84,3kg / -3,7kg / BMI 28,2
07.06.2010 / vko 3 / 84,3kg / -3,7kg / BMI 28,2
13.06.2010 / vko 4 / 83,2kg / -4,8kg / BMI 27,8
21.06.2010 / vko 5 / 83,3kg / -4,7kg / BMI 27,8
28.06.2010 / vko 6 / 81,9kg / -6,1kg / BMI 27,4
05.07.2010 / vko 7 / 81,4kg / -6,6kg / BMI 27,2
12.07.2010 / vko 8 / 79,7kg / -8,3kg / BMI 26,6
19.07.2010 / vko 9 / 80,2kg / -7,8kg / BMI 26,8
26.07.2010 / vko 10 / 78,5kg/ -9,5kg / BMI 26,2
02.08.2010 / vko 11 / punnitus jäi ulkomaanreissun vuoksi
09.08.2010 / vko 12 / 79,5kg / -8,5kg / BMI 26,6
16.08.2010 / vko 13 / 78 kg / -10kg / BMI 26,1
23.08.2010 / Vko 14 / 78,5kg / -9,5kg / BMI 26,2
31.08.2010 / Vko 15 / 77,5kg / -10,5kg / BMI 25,9
07.09.2010 / vko 16 / 77,1kg / -10,9kg / BMI 25,8
14.09.2010 / vko 17 / 77,0kg / -11kg / BMI 25,7
21.09.2010 / vko 18 / 77,4kg / -10,6kg / BMI 25,9
28.09.2010 / vko 19 / 76kg / -12kg / 25,4 BMI
05.10.2010 / vko 20 / 75,4kg / -12,6 kg / BMI 25,2
12.10.2010 / vko 21 / 74,7kg / -13,3kg / BMI 25
19.10.2010 / vko 22/ 74,9kg / -13,1kg / BMI 25
27.10.2010 / vko 23 / 75,1kg / -12,9kg / BMI 25,1
03.11.2010 / vko 24 / 74,7kg / -13,3kg / BMI 25
10.11.2010 / vko 25 / 77,0kg / -11kg / BMI 25,7
perjantai 5. marraskuuta 2010
03.11.2010
Olen ollut vähän laiskalla tuulella, enkä ole jaksanut kirjoitella. Mutta jos pikaisia päivityksiä…
Viime viikolla tuli liikuttua yhteensä kahdeksan kertaa, jos otetaan hyötyliikunta mukaan. Hyötyliikunta tarkoittaa minulle sitä, että ei liikuta pelkästä liikkumisen ilosta, vaan että päämääränä on esim. shoppailla tai valita portaat hissin sijasta ja se liikkuminen suoritetaan siten, ettei hikipisaroita juuri valuteta. Itse en laske hyötyliikuntaa varsinaiseksi urheiluksi, joka kohottaisi millään tavoin kuntoa. Koen, että se on normaalia toimintakuntoa ylläpitävää toimintaa, joka ei esim. juurikaan kuluta kaloreita.
No, joka tapauksessa kävin uimassa sekä vesijuoksemassa (samalla kertaa) kerran, hölkkäämässä kerran, salilla kolme kertaa ja kävelemässä kolme kertaa. Kävelykerroista kaksi oli hyötyliikuntaa (koti-työ-koti, yhteensä 5,5 km) ja yksi kerta menikin sitten jo ihan urheilusta (lenkki kesti yli 2h).
Suunnittelin tossa, josko sitä yrittäisi taas vähän dieetatamuutaman kuukauden "lepotauon" jälkeen. Ajattelin, että voisin ottaa vielä viitisen kiloa pois tuota elopainoa. Ongelmana on se, että motivaatiota ei tahdo löytyä. Osittain syynä on se, että olen periaatteessa ihan tyytyväinen itseeni nytkin. Pitäisi kehitellä taas sitä ryhdikästä selkärankaa jostain, eli jos jollain on sitä myynnissä, niin ottakaahan yhteyttä.
Tuon ruoan osalta pohdin sitä, että jos tekee epäsäännöllisen säännöllisesti vuorotyötä, niin miten dieetillä ollessa tulee syödä esim. yövuorossa? En huomannut kysyä asiaa silloin, kun minulle tehtiin ennen dieettiä tuo ruokavalio. Itse käsitän asian niin, että yöaikaankin ateriavälit tulee säilyttää samanlaisina ja syödyt ruoat ovat samankaltaisia kuin muulloinkin.
Omassa ruokavaliossani nuo ateriat tulee syödä 3-4 tunnin välein klo 07-08.00 alkaen aina iltaan saakka. Oma vuorokausirytmini saattaa mennä joinain päivinä satunnaisten yövuorojen takia niin, että herään aamulla noin klo 09-10.00 välillä, jonka jälkeen valvon työn takia 24h eli pääsen töistä seuraavana aamuna klo 07-08.00. Yövuoron jälkeen nukun aamupäivällä noin 3-4h ja seuraavan kerran menen nukkumaan vasta illalla.
Ruoasta puheen ollen… söin taas raakapuuroa, josta kirjoitin aiemmin blogiini otsikolla 28.09.2010. Tein puuron samalla reseptillä ja se oli edelleenkin ihan syötävää, vaikkakaan ulkonäkö ei ole mitä parhain :)
Sekoita ainekset (kaurahiutaleita 0,5dl, pellavansiemenrouhetta 2rkl, GoGreen -salaattisekoitusta (2-3rkl), suolaa (oman maun mukaan) ja vettä (1,25dl) keskenään ja laita yöksi jääkaappiin:
Ota lautanen jääkaapista ja sekoita turvonneet ainekset keskenään. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa:
Lisää sekaan banaania, vadelmia ja mustikoita. Nauti!
Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin...
Tuloksia:
17.05.2010 (aloituspäivä): 88 kiloa / BMI 29,4
24.05.2010 / vko 1 / punnitus unohtui
31.05.2010 / vko 2 / 84,3kg / -3,7kg / BMI 28,2
07.06.2010 / vko 3 / 84,3kg / -3,7kg / BMI 28,2
13.06.2010 / vko 4 / 83,2kg / -4,8kg / BMI 27,8
21.06.2010 / vko 5 / 83,3kg / -4,7kg / BMI 27,8
28.06.2010 / vko 6 / 81,9kg / -6,1kg / BMI 27,4
05.07.2010 / vko 7 / 81,4kg / -6,6kg / BMI 27,2
12.07.2010 / vko 8 / 79,7kg / -8,3kg / BMI 26,6
19.07.2010 / vko 9 / 80,2kg / -7,8kg / BMI 26,8
26.07.2010 / vko 10 / 78,5kg/ -9,5kg / BMI 26,2
02.08.2010 / vko 11 / punnitus jäi ulkomaanreissun vuoksi
09.08.2010 / vko 12 / 79,5kg / -8,5kg / BMI 26,6
16.08.2010 / vko 13 / 78 kg / -10kg / BMI 26,1
23.08.2010 / Vko 14 / 78,5kg / -9,5kg / BMI 26,2
31.08.2010 / Vko 15 / 77,5kg / -10,5kg / BMI 25,9
07.09.2010 / vko 16 / 77,1kg / -10,9kg / BMI 25,8
14.09.2010 / vko 17 / 77,0kg / -11kg / BMI 25,7
21.09.2010 / vko 18 / 77,4kg / -10,6kg / BMI 25,9
28.09.2010 / vko 19 / 76kg / -12kg / 25,4 BMI
05.10.2010 / vko 20 / 75,4kg / -12,6 kg / BMI 25,2
12.10.2010 / vko 21 / 74,7kg / -13,3kg / BMI 25
19.10.2010 / vko 22/ 74,9kg / -13,1kg / BMI 25
27.10.2010 / vko 23 / 75,1kg / -12,9kg / BMI 25,1
03.11.2010 / vko 24 / 74,7kg / -13,3kg / BMI 25
Viime viikolla tuli liikuttua yhteensä kahdeksan kertaa, jos otetaan hyötyliikunta mukaan. Hyötyliikunta tarkoittaa minulle sitä, että ei liikuta pelkästä liikkumisen ilosta, vaan että päämääränä on esim. shoppailla tai valita portaat hissin sijasta ja se liikkuminen suoritetaan siten, ettei hikipisaroita juuri valuteta. Itse en laske hyötyliikuntaa varsinaiseksi urheiluksi, joka kohottaisi millään tavoin kuntoa. Koen, että se on normaalia toimintakuntoa ylläpitävää toimintaa, joka ei esim. juurikaan kuluta kaloreita.
No, joka tapauksessa kävin uimassa sekä vesijuoksemassa (samalla kertaa) kerran, hölkkäämässä kerran, salilla kolme kertaa ja kävelemässä kolme kertaa. Kävelykerroista kaksi oli hyötyliikuntaa (koti-työ-koti, yhteensä 5,5 km) ja yksi kerta menikin sitten jo ihan urheilusta (lenkki kesti yli 2h).
Suunnittelin tossa, josko sitä yrittäisi taas vähän dieetatamuutaman kuukauden "lepotauon" jälkeen. Ajattelin, että voisin ottaa vielä viitisen kiloa pois tuota elopainoa. Ongelmana on se, että motivaatiota ei tahdo löytyä. Osittain syynä on se, että olen periaatteessa ihan tyytyväinen itseeni nytkin. Pitäisi kehitellä taas sitä ryhdikästä selkärankaa jostain, eli jos jollain on sitä myynnissä, niin ottakaahan yhteyttä.
Tuon ruoan osalta pohdin sitä, että jos tekee epäsäännöllisen säännöllisesti vuorotyötä, niin miten dieetillä ollessa tulee syödä esim. yövuorossa? En huomannut kysyä asiaa silloin, kun minulle tehtiin ennen dieettiä tuo ruokavalio. Itse käsitän asian niin, että yöaikaankin ateriavälit tulee säilyttää samanlaisina ja syödyt ruoat ovat samankaltaisia kuin muulloinkin.
Omassa ruokavaliossani nuo ateriat tulee syödä 3-4 tunnin välein klo 07-08.00 alkaen aina iltaan saakka. Oma vuorokausirytmini saattaa mennä joinain päivinä satunnaisten yövuorojen takia niin, että herään aamulla noin klo 09-10.00 välillä, jonka jälkeen valvon työn takia 24h eli pääsen töistä seuraavana aamuna klo 07-08.00. Yövuoron jälkeen nukun aamupäivällä noin 3-4h ja seuraavan kerran menen nukkumaan vasta illalla.
Ruoasta puheen ollen… söin taas raakapuuroa, josta kirjoitin aiemmin blogiini otsikolla 28.09.2010. Tein puuron samalla reseptillä ja se oli edelleenkin ihan syötävää, vaikkakaan ulkonäkö ei ole mitä parhain :)
Sekoita ainekset (kaurahiutaleita 0,5dl, pellavansiemenrouhetta 2rkl, GoGreen -salaattisekoitusta (2-3rkl), suolaa (oman maun mukaan) ja vettä (1,25dl) keskenään ja laita yöksi jääkaappiin:
Ota lautanen jääkaapista ja sekoita turvonneet ainekset keskenään. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa:
Lisää sekaan banaania, vadelmia ja mustikoita. Nauti!
Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin...
Tuloksia:
17.05.2010 (aloituspäivä): 88 kiloa / BMI 29,4
24.05.2010 / vko 1 / punnitus unohtui
31.05.2010 / vko 2 / 84,3kg / -3,7kg / BMI 28,2
07.06.2010 / vko 3 / 84,3kg / -3,7kg / BMI 28,2
13.06.2010 / vko 4 / 83,2kg / -4,8kg / BMI 27,8
21.06.2010 / vko 5 / 83,3kg / -4,7kg / BMI 27,8
28.06.2010 / vko 6 / 81,9kg / -6,1kg / BMI 27,4
05.07.2010 / vko 7 / 81,4kg / -6,6kg / BMI 27,2
12.07.2010 / vko 8 / 79,7kg / -8,3kg / BMI 26,6
19.07.2010 / vko 9 / 80,2kg / -7,8kg / BMI 26,8
26.07.2010 / vko 10 / 78,5kg/ -9,5kg / BMI 26,2
02.08.2010 / vko 11 / punnitus jäi ulkomaanreissun vuoksi
09.08.2010 / vko 12 / 79,5kg / -8,5kg / BMI 26,6
16.08.2010 / vko 13 / 78 kg / -10kg / BMI 26,1
23.08.2010 / Vko 14 / 78,5kg / -9,5kg / BMI 26,2
31.08.2010 / Vko 15 / 77,5kg / -10,5kg / BMI 25,9
07.09.2010 / vko 16 / 77,1kg / -10,9kg / BMI 25,8
14.09.2010 / vko 17 / 77,0kg / -11kg / BMI 25,7
21.09.2010 / vko 18 / 77,4kg / -10,6kg / BMI 25,9
28.09.2010 / vko 19 / 76kg / -12kg / 25,4 BMI
05.10.2010 / vko 20 / 75,4kg / -12,6 kg / BMI 25,2
12.10.2010 / vko 21 / 74,7kg / -13,3kg / BMI 25
19.10.2010 / vko 22/ 74,9kg / -13,1kg / BMI 25
27.10.2010 / vko 23 / 75,1kg / -12,9kg / BMI 25,1
03.11.2010 / vko 24 / 74,7kg / -13,3kg / BMI 25
maanantai 1. marraskuuta 2010
RAVINTOLA DON CORLEONE (ITALIALAINEN)
Helsingissä Kampin keskuksessa sijaitseva Don Corleone –ravintolaan on omakohtaisten kokemuksieni perusteella pystynyt aina luottamaan ja ruoka on ollut aina minun kohdallani hyvää. Ei ehkä täydellistä italialaista, mutta siihen nähden herkullista, että kyse on kauppakeskusravintolasta.
Don Corleone ei ole ravintola, jonne tullaan viettämään romanttista iltaa tai istumaan iltaa ystäväporukassa, sillä siihen se on aivan liian pieni ja ahdas sekä liian ”akvaariomainen”. Ravintolan koosta johtuen pöytävarausten tekeminen on aavistuksen hankalaa ja se käy ilmi jo ravintolan nettisivuiltakin. Ravintola on ehkä pikemminkin tarkoitettu suhteellisen laadukkaaksi, mutta ruokailupaikaksi pikaisesti ruokaileville shoppailureissulla oleville ihmisille.
Pikaruokapaikkamaiseksi ravintolan tekee myös se, että heillä ei ole omia wc:tä, vaan asiakas joutuu käyttämään kauppakeskuksen vessoja. Takin ottaa mieluummin tuolin selkänojalle, kuin jättää naulakkoon, joka on ovensuussa ja josta se on herkästi vietävissä.
Tällä kertaa viihtyisyyttä häiritsi jonkun verran ihan vieressä istunut neljän hengen perhe, jonka lapset kiljuivat ja hakkasivat pöytää jollain lelulla. Onneksi perhe ei viihtynyt ravintolassa kauaa. Lisäksi visa electron ei toiminut ravintolassa ja jouduin käymään siksi pankkiautomaatilla.
Ravintolan ulkonäkö on tyylikäs ja suhteellisen moderni. Seinillä oleva sisustuskivi ja tummahko puu tuovat ravintolaan kuitenkin lämminhenkisyyttä. Tältä osin paikkaa ei voi muuta kuin kehua.
Ruokatilauksen jälkeen pöytään tuodaan ciapattaa ja grissineja balsamico-oliiviöljyseoksen sekä oliivien kera, jotka sisältyvät muiden tilausten hintaan. Tilatut ruoka-annokset tulevat pöytään nopeasti. Hinnat ovat ehkä hiukan keskitasoa korkeammat, kun ottaa huomioon, että kyse on nimenomaan pikaruokapaikkanaisesta ravintolasta.
Palvelu on asiallista, mutta ei kovin yksilöllistä. Tarjoilijoilla on kiire. Suurin osa (kaikki?) ravintolan työntekijöistä on ulkomaalaisia, joiden etnistä alkuperää on vaikeaa erottaa. Tummia ovat joka tapauksessa, eivätkä he osaa kunnolla suomen kieltä. Onneksi heidän kanssaan voi kommunikoida englannin kielellä. Joitain kyseisen ravintola arvosteluja luettuani olen yllättynyt siitä, että jotkut ruokailijat ovat kokeneen palvelun tylyksi.
Tilasin tällä kertaa pääruoaksi Cappelletti Siracusania, joka sisälsi lihalla täytettyä pastaa, parmankinkkua, rucolaa ja aurinkokuivattuja tomaatteja kermaisella pestokastikkeella. Jännää vain oli se, että mielestäni tuo kastike ei ollut pestokastiketta nähnytkään, vaan ennemminkin se oli hyvää, kermaisen tomaattista kastiketta. Tai sitten se pesto oli hyvin piilotettu sinne joukkoon. Tästä huolimatta annos oli hyvänmakuinen ja annos näytti herkulliselta
Jälkiruoaksi otin pikarissa tarjoiltavaa perinteistä tiramisukakkua, joka vaikutti maun perusteella itsetehdyltä ja oli todella hyvää. Olin vähän ahne ja ehdin ottamaan tiramisusta lusikallisen, ennen kuin ehdin ottaa valokuvan annoksesta. Itse annoksen ulkonäkö ei ollut häävi.
Jos haluat testata italialaista pikaruokaa, niin suosittelen testaamaan ravintolan.
http://www.doncorleone.fi/
Don Corleone ei ole ravintola, jonne tullaan viettämään romanttista iltaa tai istumaan iltaa ystäväporukassa, sillä siihen se on aivan liian pieni ja ahdas sekä liian ”akvaariomainen”. Ravintolan koosta johtuen pöytävarausten tekeminen on aavistuksen hankalaa ja se käy ilmi jo ravintolan nettisivuiltakin. Ravintola on ehkä pikemminkin tarkoitettu suhteellisen laadukkaaksi, mutta ruokailupaikaksi pikaisesti ruokaileville shoppailureissulla oleville ihmisille.
Pikaruokapaikkamaiseksi ravintolan tekee myös se, että heillä ei ole omia wc:tä, vaan asiakas joutuu käyttämään kauppakeskuksen vessoja. Takin ottaa mieluummin tuolin selkänojalle, kuin jättää naulakkoon, joka on ovensuussa ja josta se on herkästi vietävissä.
Tällä kertaa viihtyisyyttä häiritsi jonkun verran ihan vieressä istunut neljän hengen perhe, jonka lapset kiljuivat ja hakkasivat pöytää jollain lelulla. Onneksi perhe ei viihtynyt ravintolassa kauaa. Lisäksi visa electron ei toiminut ravintolassa ja jouduin käymään siksi pankkiautomaatilla.
Ravintolan ulkonäkö on tyylikäs ja suhteellisen moderni. Seinillä oleva sisustuskivi ja tummahko puu tuovat ravintolaan kuitenkin lämminhenkisyyttä. Tältä osin paikkaa ei voi muuta kuin kehua.
Ruokatilauksen jälkeen pöytään tuodaan ciapattaa ja grissineja balsamico-oliiviöljyseoksen sekä oliivien kera, jotka sisältyvät muiden tilausten hintaan. Tilatut ruoka-annokset tulevat pöytään nopeasti. Hinnat ovat ehkä hiukan keskitasoa korkeammat, kun ottaa huomioon, että kyse on nimenomaan pikaruokapaikkanaisesta ravintolasta.
Palvelu on asiallista, mutta ei kovin yksilöllistä. Tarjoilijoilla on kiire. Suurin osa (kaikki?) ravintolan työntekijöistä on ulkomaalaisia, joiden etnistä alkuperää on vaikeaa erottaa. Tummia ovat joka tapauksessa, eivätkä he osaa kunnolla suomen kieltä. Onneksi heidän kanssaan voi kommunikoida englannin kielellä. Joitain kyseisen ravintola arvosteluja luettuani olen yllättynyt siitä, että jotkut ruokailijat ovat kokeneen palvelun tylyksi.
Tilasin tällä kertaa pääruoaksi Cappelletti Siracusania, joka sisälsi lihalla täytettyä pastaa, parmankinkkua, rucolaa ja aurinkokuivattuja tomaatteja kermaisella pestokastikkeella. Jännää vain oli se, että mielestäni tuo kastike ei ollut pestokastiketta nähnytkään, vaan ennemminkin se oli hyvää, kermaisen tomaattista kastiketta. Tai sitten se pesto oli hyvin piilotettu sinne joukkoon. Tästä huolimatta annos oli hyvänmakuinen ja annos näytti herkulliselta
Jälkiruoaksi otin pikarissa tarjoiltavaa perinteistä tiramisukakkua, joka vaikutti maun perusteella itsetehdyltä ja oli todella hyvää. Olin vähän ahne ja ehdin ottamaan tiramisusta lusikallisen, ennen kuin ehdin ottaa valokuvan annoksesta. Itse annoksen ulkonäkö ei ollut häävi.
Jos haluat testata italialaista pikaruokaa, niin suosittelen testaamaan ravintolan.
http://www.doncorleone.fi/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)