En yleensä katso komedioita, kun olen sitä mieltä, että aika harva niistä jaksaa naurattaa tosissaan. Kauhea kankkunen oli kuitenkin poikkeus ja nauroin ihan kippurassa sekä silmät vettä vuotaen. Mun huumorintaju on ilmeisen kieroutunut, koska hyvän maun vastaiset asiat naurattavat mua toisinaan aika urakalla, kuten tässäkin elokuvassa. Varsinkin elokuvan alkupuoli sai nauruhermot koetukselle samoin, kuin roolihahmo Alanin melkoisen kipeät kommentit.
Tässä komediassa oli muutenkin aika hyvä juoni komediaksi. Odotin alkuun katsovani leffaa, jossa polttarit vietetään tyypillisten komedioiden tapaan alusta loppuun perinteisesti pierujutuille naureskellen. Tämä tarina oli kuitenkin poikkeus siinä mielessä, että polttareita seurattiin takautuvasti kohtaus kohtaukselta tarinan edetessä. Ja elokuvassa nauratti muukin kuin eritehuumori, vaikka sekin on toisinaan ihan hauskaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti