Viime viikko sujui suhteellisen mukavasti, vaikka nälän tunne vaivasi toisinaan siitäkin huolimatta, ettei ruokailussani ollut tapahtunut mitään erityisiä muutoksia. Itse yhdistin nämä hetket sellaisiin päiviin, jolloin en ollut ehtinyt juomaan tasaisesti koko päivän aikana tarpeeksi vettä. Vesihän on siitä oiva, että se pitää nälän tunnetta mukavasti loitolla. Lisäksi ruokailurytmissä saattoi olla hiukan pidemmäksi venyneitä välejä tai verensokeri oli muuten laskenut.
Myös väsyneenä tunsin itseni nälkäisemmäksi. Tuli sellainen olo, että oli pakko mussuttaa jotain. En sitten tiedä onko väsymyksellä oikeasti mitään merkitystä. Joinakin päivinä söin nälän tunteen lisäksi normaalia enemmän, mutta valitsin ruoat sallittujen ruokien listalta.
Liikuntakertoja minulle tuli viime viikolla viisi. Kävin salilla kolme kertaa ja lenkillä kaksi. Eilen illalla piti mennä vielä kävelylenkille, mutta se jäi väsymyksen vuoksi. Olin lauantai-iltana baarissa ja nukuin baarin jälkeen ainoastaan 3,5h. Krapulaa ei ollut, sillä olin baarissa selvin päin kahden kaverin kanssa ja nautin koko illan light-limsaa. Ilta oli ihan mukava ja oli mahtavaa herätä ilman krapulaa.
Mulla oli aamulla herätyskello soimassa, jotta ehdin vähän siivoilla ja mennä uimastadionille ottamaan aurinkoa, jossa olin grillannut itseäni edellisenäkin päivänä. Olin siis uimastadionilla yhdessä ystäväni kanssa sekä erään body fitnessissä kilpailleen ja hyvin pärjänneen naisihmisen kanssa (terkut tytöille!) eli edellisillan baarikavereiden.
Heidän seurassaan oli mukavaa jo senkin takia, että he osasivat antaa minulle kaikkia kivoja vinkkejä dieetin suhteen sekä kertoa mitä on odotettavissa. He arvioivat, että voisin vielä pudottaa sellaiset 10 kiloa ja olen itse samaa mieltä. Heidän mielipiteensä perustui kroppani arvioimiseen ja omani omiin tuntemuksiini sekä peilikuvaan. He molemmat ovat itsekin tällä hetkellä itsekin dieetillä. Toinen haluaa muokata kropastaan vielä paremman ja toinen tähtää syksyn fitness-kisoihin.
Järjestelin muuten viikonloppuna vaatehuonettani ja testasin huvikseni kahta Sisleyn halterneck-mekkoa, jotka sopivat minulle täydellisesti niihin aikoihin, kun olin hyvässä kuosissa. Mekot ovat suhteellisen ajatonta mallia enkä siksi ole heittänyt niitä pois, vaan olen jättänyt ne odottamaan sitä hetkeä, kun olen taas kunnossa. Oli ilo huomata, että mekot mahtuivat päälleni, vaikkakin olivat vähän kireitä. Veikkaisin, että sen jälkeen, kun olen saanut tiristettyä kropastani pois vielä viisi kiloa, mekot istuvat minulle taas hienosti.
Olen huomannut, että nykyään - nyt vähän yli kuuden menetetyn kilon jälkeen saan vastakkaiselta sukupuolelta paljon enemmän huomiota, kuin vielä kuusi viikkoa sitten. Huomio tuntuu kivalta, mutta toisaalta minua ärsyttää se, että kuinka ”pienestä” se on kiinni samoin kuin se, että maailma ylipäätään on tänä päivänä niin ulkonäkökeskeinen.
Olen tällä hetkellä sisältäpäin täsmälleen sama ihminen kuin ennen dieettiäkin, mutta valitettavasti se ei näy tuntemattomille ihmisille, jotka luonnollisesti kiinnittävät ensin huomiota ulkonäköön. Toki olen varmasti samanlainen itsekin, mutta ”kohteena” ollessaan asioita ajattelee eri tavalla eikä tunnu kivalta, että yhtäkkiä sinusta tulee karttuneiden kilojen myötä ”huomaamattomampi”.
En myöskään pidä siitä tyylistä, millä jotkut ihmiset puhuvat ylipainoisista ja harrastavat läskirasismia. Kenenkään ei tarvitse tykätä läskistä, mutta kohtelias voi aina olla. Ja jos joku miettii sitä, että mielipiteeni johtuvat siitä, että minulla on itselläni ollut ylipainoa, niin voin sanoa ettei johdu. Olin tätä mieltä jo aiemminkin, kun minulla ei ikinä edes ollut ollut ylipainoa.
Tänä aamuna paino oli tuon edellä mainitun 81,4 kiloa. Eilen aamulla päästiin siihen tilanteeseen, että vaaka näytti alle 81 kiloa, mutta se oli ohimenevää. Toivotaan, että se on ensi viikon punnituspäivänä maanantaina tuossa alle 81 kilossa. Tosin voin jo etukäteen ennustaa, ettei näin tule tapahtumaan, sillä lauantaina juhlin 40-vuotis syntymäpäiviäni, jotka ovat todellisuudessa jo perjantaina.
Toisaalta lauantainen alkoholinkäyttö aiheuttaa ensin sen, että kroppa kuivuu. Tämän takia olen aina mielelläni punninnut itseni krapulapäivänä, sillä silloin paino putoaa mukavasti Toisaalta muutama päivä tämän jälkeen kroppaan kertyy nestettä ja olo on pöhöttynyt. Asiaa ei auta lainkaan se, jos mättää krapulapäivänä kaikkia rasvaisia ja suolaisia ruokia. Itse aion syödä krapulapäivänä pelkkiä sallittuja ruokia ja juoda paljon kivennäisvettä.
Vien ystäväni lauantaina syömään ja sen lisäksi aion ottaa alkoholia. Ruoan laatuun en sinällään voi vaikuttaa, sillä olen jo etukäteen valinnut meille menun, joka ei ole kevyimmästä päästä. Juoman laatuun voi vaikuttaa ja siksi aion juoda koko illan light-siideriä tai spritzeriä, joka on valkoviinin ja kivennäisveden sekoitus. Itse olen enemmän puna- kuin valkoviinin ystävä ja ennakkoluuloistani huolimatta valkoviini on hyvää, kun siihen sekoittaa kivennäisvettä. Jopa parempaa, kuin sellaisenaan.
Sellaisen ikävän asian olen huomannut, että rintani eivät enää ole niin kivat kuin aiemmin. Tuntuu, että ne ovat ”löysemmät”. Jos ylipainoisemmassa elämässä ei ollut mitään erityisen hyvää, niin ainakin se oli, että rinnat olivat naiselliset ja sopivan isohkot. Joskus aikoinaan - kun olin hyvässä kuosissa, rintani olivat B-kuppia (B80). Ennen dieettiä ne olivat täydempää C-kuppia (C85) ja nyt veltompaa. Jos pitää valita, niin valitsen silti tämän hoikemman ja ei niin turpean olemuksen.
Tuloksia:
17.05.2010 (aloituspäivä): 88 kiloa / BMI 29,4
24.05.2010 / vko 1 / punnitus unohtui
31.05.2010 / vko 2 / 84,3kg / -3,7kg / BMI 28,2
07.06.2010 / vko 3 / 84,3kg / -3,7kg / BMI 28,2
13.06.2010 / vko 4 / 83,2kg / -4,8kg / BMI 27,8
21.06.2010 / vko 5 / 83,3kg / -4,7kg / BMI 27,8
28.06.2010 / vko 6 / 81,9kg / -6,1kg / BMI 27,4
05.07.2010 / vko 7 / 81,4kg / -6,6kg / BMI 27,2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti