80 g Creme Bonjour –valkosipulituorejuustoa
4 siivua pekonia
½ sipuli
valkosipulia
tuoretta basilikaa
tuoretta oreganoa
suolaa
mustapippuria myllystä
voita tai öljyä
4 levyä voitaikinaa
kananmunaa voiteluun[/b]
1) Nuiji huoneenlämpöiset villisian ulko- tai sisäfileepihvit ohuiksi, suorakaiteen muotoisiksi pihveiksi. Ripottele päälle suolaa ja mustapippuria myllystä
2) Tee valkosipulituorejuustosta, silputuista yrteistä sekä puristetusta valkosipulista tahna. Lisää joukkoon ripaus mustapippuria
3) Levitä tuorejuustotahnaa sekä kuullotettua sipulia pihvien päälle. Kääri pekoniviipale rullalle ja laita pihvin päälle
4) Rullaa pihvi ja laita reunat kiinni cocktail-tikulla. Ruskista pihvi nopeasti pannulla niin, että pinta saa väriä ja poista hammastikut
5) Kääri pihvi voitaikinalevyn sisään, sulje saumat ja voitele nyytti kananmunalla
6) Kypsennä nyyttejä uunissa 160 asteessa noin 20-30 minuuttia. Tarvittaessa voit loppua kohden nostaa lämpötilaa, jotta nyyttien pinta saa kauniin kullan värin
7) Lisukkeeksi sopii raikas salaatti
Alkuperäinen resepti: http://penttilanvillisika.net/rsivu15.htm
Itse käytin villisian ulkofileetä, jota ostin Reinin Lihasta Hakaniemen kauppahallista Helsingistä. Myyjä leikkasi ulkofileestä neljä noin parin sentin paksuista pihviä, jotka hän nuiji ohuiksi lehtipihvimäisiksi pihveiksi.
Olisin mielelläni käyttänyt täytteeseen Violan Pikku Sisko -valkosipulituorejuustoa, mutta koska sitä ei löytynyt lähikaupasta, ostin normaalia Creme Bonjour -valkosipulituorejuustoa ja puristin täytteen joukkoon yhden kokonaisen yksikyntisen valkosipulin, joka ei ole niin voimakasta kuin monikyntinen.
Lisäksi päätin muokata alkuperäistä reseptiä ja sekoitin täytteen joukkoon tuoretta basilikaa sekä oreganoa, jotka antoivat ruokaan hyvän säväyksen valkosipulin ohella. Vaihdoin myös valkopippurin mustapippuriin. Alkuperäisessä reseptissä ei myöskään pyydetty kuullottamaan sipulia, mutta tein sen oma-aloitteisesti, koska mielestäni kuullottaminen parantaa sipulin makua. Voitaikinalevyjä kannattaa myös kaulita isommiksi ja ohuemmiksi, jotta pihvin saa hyvin käärittyä voitaikinalevyn sisään.
Olin aikaisemmin kuullut muutamalta ihmiseltä, ettei villisika maistu mitenkään ihmeelliselle. Päätin tästä huolimatta testata tätä minulle ennestään vieraan makuista lihaa. Reinin Lihasta minulle kerrottiin, että villisiassa on hiukan riistan makua, mutta ainakaan minun suuhuni se ei erottunut erityisesti tässä ruokalajissa. Tavallisesta sianlihasta villisika poikkeaa muun muassa siten, että lihaa ei tarvitse paistaa kypsäksi.
En sitten tiedä olisiko itse villisiassa ollut tarpeeksi makua itsessään vai vaatiko hyvä lopputulos sen, että nyytin sisään laitettiin myös pekonia. Joka tapauksessa lopputulos oli maukas. Itse söin villisikanyyttejä raikkaan salaatin kera, johon laitoin kolmea erilaista salaattia, viikunaa, tummia viinirypäleitä sekä persikkaa. Tästä reseptistä tulee siis yhteensä neljä nyyttiä. Pienempiruokaiselle riittää varmasti yksi nyytti, jos tarjoaa lisukkeena vaikkapa salaattia.
Reinin Lihasta kerrottiin, että villisikaruokien kanssa voi muuten tarjoilla lisukkeena esimerkiksi risottoja (esim. sieni). Villisikanyyttien kanssa risotto ei mielestäni sovi. Pohdin myös, että nyyttien sisään voisi sopia myös joku sienitäyte.
Reinin Lihasta kerrottiin, että villisian liha poikkeaa tavallisesta sianlihasta muun muassa siten, että lihaa ei tarvitse paistaa kypsäksi. Toisaalta ihmettelen tätä neuvoa nyt myöhemmin, sillä sain kuulla että villisiassa saattaisi olla trikiinia. En sitten tiedä, vaikuttaako se asiaan, että Reinin lihassa ei myydä oikeasti villin sian lihaa, vaan villisikatiloilla tuotettua lihaa.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia_aiheuttavia_loisia_ja_alkuelaimia/trichinella_spiralis/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Trikiini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti